Aika huvittavaa: meidänkin aikaamme sanotaan joskus vanhaksi hyväksi ajaksi.
Joskus vuonna kivi ja nakki, oikeasti hyvinä aikoina tällä paikalla mylly jauhoi ja kansa pysyi leivässä. Lähiruoka ei ollut elämäntapaharrastien elitismiä, vaan itsestäänselvyys.
Arvomaailman keskiössä tukipilarit olivat muodostettu kodille, uskonnolle ja isänmaalle. Perinsteisten arvojen rappion myötä ja talouden puristuksissa syntyneiden suurten tuotantoyksiköiden takia on pienistä myllyistä tullut autioita.
Väiskin luoma kubistinen muotokuva kokoonpanostamme huokuu kykyä jakaa konaisuus osiin ja koota se pelkistetyksi kokonaisuuden olennaistumaksi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti